Terälahti tarvitsee koulunsa

Olemme olleet pöyristyneitä kaupungin virkamiesten ehdotuksesta säästää rahaa supistamalla Terälahden koulutalon toimintaa siten, että peruskoululaiset 3. luokasta eteenpäin siirtyisivät Kämmenniemen kouluun. Lähikoulu Terälahdessa, aina kuudenteen luokkaan saakka, on välttämätön pohjoisen alueen elinvoimalle ja lapsiperheille. Sen toiminnan supistaminen heikentäisi merkittävästi alueellista tasavertaisuutta. Eritoten supistaminen vaikuttaisi alakouluikäisiin lapsiin, joiden arki vaikeutuisi huomattavasti pidentyvien koulumatka-aikojen vuoksi.
 

Koulumatkaan käytetty aika kasvaisi kohtuuttomasti

Kämmenniemeen siirtyminen olisi kohtuutonta alakouluikäisille, siitä huolimatta, että nuorimmat koululaiset voisivat aloittaa koulutiensä Terälahden koulutalossa. Tulee muistaa, että koululaiset eivät siirtyisi Kämmenniemeen nimenomaan Terälahdesta, vaan jo nyt joillakin alakoululaisilla matka-aika kotoa Terälahteen on yli tunti suuntaansa. Terälahden takaa, esimerkiksi Velaatasta, Kapeesta ja Kaanaasta, kulkee Kämmenniemeen yläkoululaisia, joiden päivittäiset koulumatkat ovat lähellä lakisääteisiä ylärajoja (alle 13-vuotias max 2,5 h; yli 13-vuotias max 3 h)*. Suunniteltu muutos, jossa alakoululaiset 3. luokasta lähtien siirrettäisiin Kämmenniemeen, aiheuttaisi sen, että suuri osa Terälahden takaa tulevista alakoululaisista kuuluisi tuohon samaan joukkoon.

Pitkät matkat ja niihin käytetty aika vähentäisivät tuntuvasti lasten mahdollisuuksia levätä, tehdä läksyjä, liikkua, harrastaa sekä viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Pidentyvät koulupäivät lisäävät istumista ja vähentävät mahdollisuutta kompensoida istumisen aiheuttamia haittoja. Kolme tai neljäkin tuntia koulumatkalla – busseissa, takseissa ja pysäkeillä – vietetty aika voi myös lisätä erityisesti alakouluikäisten lasten turvattomuutta, kun kukaan ei kontrolloi lasten ja nuorten touhuja. Älypuhelinaika luo tähän omat lisähaasteensa.

Tämä kaikki vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. Lisäksi peruskoululaisten koulupolun hajauttaminen kolmeen eri paikkaan, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, ei turvaa lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä.

*tietoa tällä hetkellä koulumatkoihin kuluvista ajoista on koonnut Terälahden koulun vanhempainyhdistys ry
 

Koulu on keskeinen osa alueen pitovoimaa, vetovoimaa ja elinvoimaa

Terälahden koululla oheistoimintoineen on keskeinen rooli pohjoisen Tampereen elinvoiman ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Jo koulukiinteistö itsessään on tärkeä. Terälahden koulun kanssa samassa kiinteistössä toimii kirjasto, Luontokoulu Korento ja päiväkoti.

Terälää, koulun juhla- ja liikuntasalia, hyödynnetään myös harrastusryhmien kokoontumisiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Koulun toiminnan näivettäminen riskeeraisi teini-ikäisten nuorten suositut, viikoittaiset kokoontumiset Terälässä. Koulun yhteydessä toimivaa kirjastoa käyttävät pohjoistamperelaisten lisäksi alueen lukuisat vapaa-ajan asukkaat.

Terälahden koulutalon oppilasmäärä on viime vuosina ollut laskussa, mutta on syytä myös muistuttaa, että Terälahden keskustassa toimii kaksi päiväkotia, joihin on riittänyt lapsia. Myös koulun oppilaiden laskutapa on muuttunut, kun esikoululaiset on siirretty koulutoimen puolelta varhaiskasvatuksen piiriin. Viime aikoina pohjoiselle alueelle on muuttanut runsaasti lapsiperheitä. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta sopivia kiinteistöjä ei ole juuri tarjolla.
 

Ehdotus on ristiriidassa alueen kehittämisen kanssa

Kaupungista katsottuna voi olla vaikea ymmärtää erilaisten ratkaisujen merkitystä maaseutuympäristössä. Koulun toiminnan supistaminen vaikuttaa paitsi koululaisiin ja heidän perheisiinsä myös muihin alueen ihmisiin ja sen myötä myös alueen elinkeinoihin. Epävarmuus ja arjen hankaluus vievät energiaa. Muutokset Terälahden koulun ja luontokoulun toimintaan vaikuttaisivat myös alueen asukkaille tärkeään julkiseen liikenteeseen.

Terälahden ja Velaatan postinumeroalueilla on noin 900 vapaa-ajan asuntoa, ja luonnonläheisellä mutta vireällä alueella on lisäksi merkittävää potentiaalia Tampereen matkailun kehittämisessä. On vaikeaa pitää yllä saati vahvistaa seudun elinvoimaa, tuottaa matkailijoille ja mökkiläisille palveluita ja kasvattaa ruokaa, jos eri elämänvaiheissa olevien ihmisten arki alueella tehdään mahdottomaksi.

Jälleen kerran on syytä todeta: pohjoinen alue tulisi tässäkin yhteydessä nähdä voimavarana eikä menoeränä ja toimia sen mukaisesti.
 

Saavutettavat säästöt ovat kyseenalaisia

Supistamisehdotuksen takana olevia selvityksiä ja säästöjen laskentaperusteita ei ole tuotu julki. On syytä epäillä, että taustalla on virheellisiä laskelmia, jotka johtuvat tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä. Siitä huolimatta, että koululaisista osa siirtyisi Kämmenniemeen, tilat ja niiden kulut jäävät. Vaikka koulu maksaisi vain käyttämistään tiloista, tilat kokonaisuudessaan aiheuttavat kustannuksia kaupungille. Lisäksi laskelmissa ei ilmeisesti ole otettu huomioon esimerkiksi lisääntyviä kuljetuskustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että kaikki koulun 3.–6.-luokkalaiset lapset siirtyisivät kuljetusoppilaiksi ja etäisyydet Teiskossa ovat pitkiä.

Myös todelliset henkilöstösäästöt kolmeopettajaisen koulun toiminnan supistamisesta tai Luontokoulu Korennon opetuksen hajauttamisesta herättävät kysymyksiä. Suosittu ja arvostettu luontokoulu on enemmän kuin luonnossa tapahtuvaa opetusta, ja sen vuoksi kannattaa perehtyä tarkemmin luontokoulun toimintaan.

Koska ehdotuksessa ei ole huomioitu palvelujen saavutettavuutta, alueellista tasavertaisuutta eikä mahdollisen toteutumisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kehitykseen, toivomme, että ehdotus ei etene suunnitelmaksi.
 

Terälahden Seutu ry